Mallin ohjaus

Tähän asti koulussa tehdyissä kuvauksissa on tullut keskityttyä ehkä lähinnä tuohon tekniseen osaamiseen. Viime lähiopetusjaksolla kävi ilmi, että meillä on vielä paljon opittavaa mm. mallin ohjauksessa. Varsinkin meillä muutamilla ryhmästämme, jotka emme tee valokuvausta työksemme, emmekä ole myöskään suorittaneet tuota kuvallisen ilmaisun perustutkintoa. Tätä ihanaa joukkoa siis kutsun tuttavallisemmin tarkkisryhmäksi :)

Eeva Meusel on tehnyt valokuvausta työkseen nyt viisi vuotta. Hän oli niin ihana, että järjesti meille kipeimmin apua tarvitseville viime viikonloppuna workshopin koskien mallin ohjausta. Hän oli järjestänyt meitä varten paikalle myös mallin. Kaikkien piti tehdä etukäteen kuvaussuunnitelma, etsiä ideakuvia. Pinterest on mainio työkalu tähän. Ideakuvien kohdalla piti miettiä, mikä tekee omasta mielestä juuri siitä kuvasta hyvän ja miksi malli on hyvä kuvissa. Meidät jaettiin kahteen kolmen hengen ryhmään ja saimme kuvata mallia vuorotellen. Koulussa kun on tupannut käymään niin, että kaikki kuvaavat samaan aikaan, samaa kohdetta - ja parhaassa tapauksessa kukaan ei ohjaa mallia mitenkään.

Opin mielestäni tuon sunnuntai-päivän aikana äärettömän paljon valokuvaajan käytännön työstä! Eevan lisäksi meitä oli opastamassa myös valokuvaaja Miikka Pihlajamäki ja olikin hyvä nähdä myös kahden eri tyyppisen kuvaajan erot työskentelytavoissa. Miikka kun tekee enemmän lehtikuvaa ja Eeva puolestaan henkilökuvia yksityisasiakkaille. Suurimpana opetuksena jäivät mieleen kuitenkin ennakkoon tehdyn suunnittelutyön ja puhumisen merkitys. Miten tärkeää onkaan se, että on olemassa jokin lähtökohta - ajatus siitä, mitä lähdetään työstämään. Ettei tulla kuvaustilanteeseen tyhjin käsin ja aleta siinä miettiä, että mitä sitä sitten voisi tällä kertaa tehdä. Ideakuvilla päästään kuvaustilanteessa alkuun ja viemään tilannetta aina johonkin suuntaan. Tärkeää on myös muistaa se, että ei kuitenkaan tehdä väkisin ideakuvasta toisintoa, vaan osataan myös päästää siitä ajatuksesta irti, jos se ei lähde toimimaan juuri tässä tilanteessa. Ja puhuminen. Eihän se malli hyvänen aika voi tietää mitä sinä ajattelet, ellet sitä ääneen sano. Usein on kuitenkin hankalaa saada muotoiltua ajatukset sanoiksi, mutta onneksi voi aina näyttää "kädestä pitäen" miten haluat vaikkapa sen mallin jalan asettuvan. Eikä kaiken kuvauksen aikana tapahtuvan puhumisen pidä tietenkään liittyä mallin neuvomiseen, vaan pitäisi muistaa myös kertoa mallille, mitä hän tekee hyvin ja milloin näyttää hyvältä. Puhukaa, puhukaa, puhukaa - se oli palaute Eevalta meille kuvausten jälkeen. Tässä omasta mielestäni tuon päivän parhaat otokset: